no one never said it would be this hard

päivää taas. pahoittelen taukoa.

Mulla  vaan ei oo ollu sellanen olo että vois taas mennä postailemaan, aika on menny tosisupernopeesti. Eikä oikeestaa mitään oo tapahtunu. 

Kavereita on tullu tosi hyvin, ja sieltä niiden joukosta erottuu ne muutama oikeesti tosi hyvä tyyppi. Se koulu on iso enkä mä oikeestaan osaa kulkee siellä, mut meidänluokkalaisten perässä kun kulkee niin hyvin pääsee perille asti.

Tänään pitäs suunnata kaupungille Emmiä ja Nooraa vastaan, ja sieltä sitte kattomaan TPS - Lukko -peliä. Mä värjäsin eilen hiukset sinisellä suoravärillä, mut se ei oikee onnistunu. Ajattelin et voisin ostaa värinpoiston ja jonkun blondin, ku haluisin sillai että tosta päältä on mustaa ja alta sitä sinistä. Täytyy nyt kattoo saaksmä mitään aikaseks.

Huomenna mun kai pitäis olla yhden Jennan kanssa ja sunnuntaina olis sit serkkujen synttärijuhlat. 

Pää tyhjä ku väsyttää, ei tuu mitään järkevää. Yritän tulla taas pian päivittelemään. 

yours alone

heipähei taas. Pitkän tauon jälkeen oon täällä taas.

Tällä kertaa parisuhteessa. Muruni asuu Vantaalla, joten voitte vaan taas miettiä kuinka helvetinmoinen ikävä mulla on sitä. Mä en ees tuntenut koko ihmistä vielä täs ihan vähän aikaa sitten, mut musta tuntuu et tää on kumminkin jotain vähän erilaista ku kenenkään muun kanssa. Emmä tiiä, mä vaan tykkään siitä kamalasti. Pelottaa vaan vähän se etten osaa sanoo sitä ymmärrettävästi sille.

Mä olin vähän päälle viikon Vantaalla, Ellen luona, ja vähän kaikenlaista tapahtu, mut kaikesta mä en vaan voi puhua. Ei, mitään pahaa ei tapahtunut, se oli varmaan mun elämäni paras joululoma. Mulla on niiiin ikävä kaikkia. Vähän itkettää taas.

Se on se hieno tunne kun sä istut koneella vaikka tiedät että pitäis siivota. Huomenna alkaa koulu eikä mulla oo hajuakaan missä mun lukujärjestys on. Mä vaan tiiän että meen ysiin.

Tää postaus jää nyt vähän tälläseks. Ehkä mä meen siivoomaan.