she keeps it pumpin' straight to my heart

Aarni, as handsome as always. 

Joka tapauksessa, tänään päivä kuten aina. Tai no, ei mun huoneen järjestystä nyt iiiiiihan joka päivä muuteta mut silti. Aamulla kouluun, koulussa pelkkää perseilyä ja kuutosluokkalaisten tutustuttamista meidän kouluun. Koulusta kotiin, huoneen uudelleenjärjestely (ja vitunmoinen siivoominen >__<), sit Aarnille. Aarnilla me taas perseiltiin Pertun ja Aarnin kanssa, katottiin American Pietä ja pidettiin hauskaa. Kotiin mä tulin taas vähän liian myöhään ja porukat ragettaa taas pirusti.

Kiva muuten tietää, että vaikka olikin näin pitkä tauko, joku silti stalkkaa tätä blogia vieläkin ! :D Ei kai mulla täks päiväks mitään muita ajatuksia oo. Nukkumaan ja rauhottumaanki pitäis pikkuhiljaa mennä.

Ainiin, on mulla vielä yks juttu. Oon tajunnu täs lähiaikoina tosi paljon mun lapsuudesta, ja aijon oikeesti kertoo huomenna polilla että mitä mun päässä liikkuu. Ainaki yritän, koska oon viimein tajunnu et mä oikeesti tarviin apua. Ainaki jollaki tasolla. Ei tama enaa normaalia :c

Tsau, - Elli♥

jään tähän paikkaan makaamaan, ei enää kiire mihinkään

Oho. Mitä kaikkee taas tähänki väliin on mahtunu. Elämä kaaoksessa vaihteeks, mut oon ihan onnellinen, vaikka mä pelkäänkin koko ajan.

En mä tiedä onko edellisissä tapahtumissa mitää kertomisen arvosta. Tai no sen verran, että Aarni on muuttanu Turun puolelle, mut se ei kyllä oo muuttanu mitään. Mä suunnilleen asun siellä vieläkin. Syön niiden safkat, juttelen Hannelen kanssa, teen aivan liikaa soodastriiiimiä, hirtän Aarnin sinitarrasta tehdyt ankat kuminauhalla ja me katotaan leffoja. Mun elämä <3. Ja niiden muutossakin mä olin auttamassa.

Tänään on sinänsä random päivä et mul on aivan sunnuntaifiilis. Tulin meinaan aamulla Nousiaisista, ja siel oli niiiiiin mahtavaa et aika tuntu pidemmältä ku se ilta ja aamu mitä me siel oltiin. Se oli semmone helvetin kokonen asunto (kyllä, helvetin, koska se on aivan vitun iso), siel oli tyylii tilaa 20 ihmiselle. Ja aamulla me eka tehtiin Aran kanssa ruokaa koko lössille ja sit siivottiin koko keittiö Tiken kanssa. Maumahtavaa.

Huomenna en tiedä mitä tekis. Himassa en aijo istua. Mut nyt mä meen kattoo jotai mafialeffaa, ihan vaa siks et mul on mafialeffafiils.

it's a kind of magic

Mun asiat on pikkuhiljaa alkanu selviytyy. Elämä alkaa muodostuu, mä alan olla onnellinen.

Vanhat kaverit on taas kuvioissa, osaan jopa ikävöidä niitä ilman et tunnen kamalaa syyllisyydentunnetta, koska mä pidän niihin nyt yhteyttä. Mutsinki kanssa ehkä pikkuhiljaa alkaa asiat selviytymään. Ehkä. Pikkuhiljaa. Toivottavasti.

i want it all and i want it now

Mun viikko on ollu aika mahtava, mä oon joka ilta viettäny Littoisissa aikaa, pelannu Aarnin ja muiden poikien kans CTR:rää. Tänäänki sama juttu ja katottiin viel kauhuleffaki siihen päälle. Toi pikkuporukka on kyl ihan mahtavin, seura jossa on oikeesti semmone fiilis et mä en oo vaa se random kakara jota kukaan ei kestä, mut mä en oo myöskää se keskushenkilö jota kaikki seuraa ja uskoo. On semmone tasavertanen fiilis ja sitä mä kaipaanki, noi ääripäät on meinaa ihan perseest.

Tiistaina tulee sitte se virallinen tieto et miten äiti voi. Vantaan jälkihuolto lupas käydä tsekkaamas. Saa nähä nyt..

i always knew it would come to this

Mä nyt tulin vaan postailemaan ihan sen takia että ei jää taas unohtumaan vaan jää vähän tavaks. Ihan outoo ku ennen jakso valvoo kamalii aikoi, olla sosiaalinen, olla koneella ja hoitaa koulu. Eikä väsyttäny. Nykyää ei jaksa valvoo, haluis vaa olla himas, konekaa ei kiinnosta ja koulunhoitamine on vähä niin ja näin. Ja väsyttää ihan perkeleesti. Epäilen et oon tullu vanhaks.

Ei mulla muuta, mä meen sinne nukkumaan nyt.

Ps. Enää huominen, niin tulee perjantai ! :) Ei sillä ettenkö muina viikonpäivinä osais elää mut sillon vaa saa nukkua enemmän. Siinä on vaa se et porukat painostaa mua menemään koko ajan johonkin, Toijalaan, Raumalle, Vantaalle, jne. mutku mua ei vaan nyt kiinnostais. Joskus haluis olla vaa ihan rauhassa.

lose another day here, lose another year here, i'm with you

uhm... hei viimepostauksest on vaan 4 kuukautta ja kaks päivää !! propsei et näinki usein tääl käyn..

Tosiaan, asiat on muuttunu päälaelleen kaiken teidän viimekslukeman jälkeen. Nickystä, josta kerroin jonkun verran, tuli sillai *humps* mun yks parhaimmista ystävistä. Seonparas.

Kaikki muukin on muuttunu. Mä seurustelen. Kahen viikon päästä tulee kaks kuukautta täyteen. Se tarina onki sit vähän monimutkasempi. Tosiaan täst herrasta tykkäsin ehkä ekana päivänä kun sen tapasin, mut se seurusteli ja mulla oli sit se yks jätkä siinä ja näin. En mä tiedä mitä mun päässä liikku mut niin vaan tapahtu. Enkä mä kertonu asiasta kenellekään, ikinä. Puoli vuotta mä pidin turpani kiinni. Siinä ajassa meistä ehti tulla tosi hyvätki kaverit, kai se oli mulle semmone bff, - ja on se vieläki. Mut sitte, se eros, ja sen jälkeen mä uskalsin olla sen kans enemmänki tekemisissä. Mitä enemmän me liikuttiin yhdessä, sitä enemmän mä vaan tykkäsin ja kyllä se sen huomas. Oltiin me Virossaki, sen mutsin kanssa kolme päivää. Sitä ennen mä olin auttanu sitä muutossa. Oiskohan ollu viikko sen Vironreissun jälkeen, ku mä päätin et vittu kaikki tai ei mitään, ja kerroin sille tykkääväni siitä. 28.7.

Kaikenlaista meki ollaan yhessä käyty läpi, seurustellessa ja sitä ennenki. Ei mitään keskenäisii katastrofeja mut kaikkee muuta sit kyl.

Myös tosta kaveriporukasta. Enää se ei oo semmone juttu mikä mietityttää et "kuulunkohan mä siihen oikeesti", vaan se on ihan itsestäänselvyys, etenki nyt ku sielt on korostunu ne rakkaimmat ihmiset. Varsinki nyt ku tuntuu et toi porukka on hajoomassa, niin enemmän mä ajattelen sitä et mitä vittuu seuraavaks täs porukas tapahtuu, ku sitä et kukakohan on hyvä tyyppi, ketäköhän kiinnostaa mun seura jne.

Mitäköhän muuta täs olis muuttunut... Hmm. Koulu luistaa samaan malliin ku ennen, Kaisan kans mä varmaan vietän eniten aikaa siellä, kuten viimevuodenpuolikkaallakin.

Tää viikko meni nopeesti, tuntuu että vastahan oli maanantai. Tää päivä meni jotenki randomisti, ensin täydellistä tylsistymistä ja vittuuntumista, sit yhtäkkiä lähettiin autoilemaan ja leffaan (-leffan nimen sain tietää vasta lippuja ostaessa). Autossa saadun kohtauksen seurauksena oli ilo huomata et musta jaksetaan tälläsenäkin idioottina pitää huolta. Huomenna olis tarkotus mennä Nickylle, ihan vaan iltaa viettämään ja chillailemaan. Sen jälkeen Auraan yöks, poikaystäväni isän, äidin ja veljen käskystä. Sil on jotenki vaan niin random perhe, mut toisaalta niin ihana. Mulleki kelpais.

Multa vähän loppui nyt kirjoittamisideat tähän, ehkä mä innostun kirjottamaan jotain lisää kunhan täs nyt jotain ees tapahtuis. Mitään teiniblogipostailua mä en halua harrastaa, tyylillä "oli tänää kiva päivä tyttöjen kans, katottiin leffaa ja syötiin karkkii!!!" ja sit perässä 10349948403 teinipeilikuvaa tyttöjen kanssa ja kuvia niistä ruuista että kaikki varmasti näkee millast on ollu. Ei niin kuin millään pahalla näille ihmisille !

Ainiin, se varmaan kannattais vielä kertoo että mä en oo enää väleissä äitini kanssa. Kaikki romahti kesälomalla Unkarinmatkalla ku tein 110 euron laskun riidellessä äidin kanssa puhelimessa ja angstatessa sitä ei-vielä-silloiselle-poikaystävälleni ja sossulleni. Sen riitelyn jälkeen me ei enää pystytty puhua mistään raivoamatta toisillemme. Sen jälkeen ku se sanoi et musta tulee narkkari (sen takia et mul on lääkärinmääräämät unihormonit.......), oon yhtä paska kun mun kaverit (se ei oo tavannu mun kavereita) ja se päätti mihin kouluun mä meen, mä laitoin välit poikki. Ei tollasta kestä kukaan omalta äidiltään, varsinki ku se taitaa ryypätä taas.

Seeya, babes.

i think about you baby and i dream about you all the time

jeejee. yli kuukausi taas menny. anteeksanteeksanteeks.

En jaksa vaivautuu selittämää mitä kaikkee on tapahtunu. Oon vaa enemmän ja enemmän sulautunu tohon porukkaan mukaan, enkä taida enää olla se uusi tulokas vaan iha part of the everything.

Mulla on ikävä erästä miestä, jonka näin viimeks tunti ja 40 minuuttia sitte. Tänään on vaan taas pitkän hyvän jakson jälkeen huono päivä, ja oon taas itkeny ja raivonnu ihan kaikille. Mutsilleki löin luurin korvaan kesken puhelun ku en pystyny itkemättä olemaan. aasd vittu.

Mut muuten on menny hemmetin hyvin. Helvetisti uusia hyviä kavereita, hyviä muistoja, rakkautta tätä paikkaa kohtaan vaan lisää.

Emmä osaa muuta sanoo. Nyt jo vähän parempi olo vaikka tietty asia kalvaaki mieltä..

Seeya babes♥

if that ain't love then i don't know what love is

tervetuloa uusi lukija !! ♥

jajajjaahei, tää ei ole angstipostaus, mulla on hyvä päivä >:)

Eilen oli kivaa. Me katottiin Jonin kans Kauna 2 ja chillailtiin koko päivä, ja illalla lähettiin yhtiin bileisiin. En oikee osaa niist bileistä sanoo muuta ku et vittu ku oli kivaa. Vaikka mulla meinas yhessä vaiheessa tulla kohtaus, niin sitten eräs ihana ihminen nimeltään Nicky vei mut toiseen huoneeseen ja me puhuttiin vaikka kuinka kauan ja öööää. Tuli huimasti parempi mieli. Ja musta tuntu et kun mä olin siellä, niin niistä kaikista puolitutuista tuli mulle oikeesti kavereita. Kaikki ootte huippuja♥


Yks juttu mua on alkanu fb:ssä vituttamaan kamalasti ! Kaikilla on sellasia kuvia että "Like this if you want this house for you", ja kuvana on joku tämmönen:

siis joo, onhan toi kiva and stuff, mut vittu ku on ainoastaan kaks vaihtoehtoa millanen on täydellinen unelmien talo:

tai sit joku vitunmoinen rock'n roll luola >:)

Elli kiittää ja kuittaa !

why can't this be love

värjäsin äsken hiukset c: sinimustaa. ainaki niin luki paketissa, mut se vesi oli ihan liilaa.

ei mulla oikeen muuta.

huomenna olis sit lotr -ilta parin heebon kanssa. tulee aika mahtavaa. katotaan kaikki leffat putkeen ja lihotaan.

heihei.

viekää mut täältä pois

mä en jaksa. mä en enää jaksa sanoa koti. mä en jaksa enää valehdella et mul olis hyvä olla täällä. mä haluun pois. mä vihaan noita. mä en vaan pysty enää. antakaa joku mulle lupa hypätä alas tosta parvekkeelta nyt.

i love the way you laugh

rlöfkgbdhjfgoipovdäföl.gmnbkjldf

sori en saa mitää järkevää aikaseks.

haluun halin.

eräältä ihmiseltä.

jdrnf bgjhvköso-dipåf...

yhyh, pelastakaa joku mut ihastumiselta.


pliis.

said i want you

nightmare did end for a little while.

asdfgh.

oon sekaisin.

ää.

ihmisestä..
miehestä !!!!!!!!


oon hämmentyny.

will this nightmare never end?

miks musta tuntuu et mä aina alotan nää postaukset pahoittelemalla taukoo?

Kaikki on muuttunu hujauksessa. Tai no, puolessatoissa kuukaudessa. Mut muuttunu silti...

Kello on nyt 22.02, saa nähä taas kuinka pitkälle tätä tehdessä menee. Kamalasti taas asiaa, mut silti en oo tänne asti raahautunu.

Eniten viimepostauksesta on muuttunu ihmissuhteet. Oon ollu tässä viimeset 5 viikkoo sinkkuna. Myös ne ihmiset, joiden kanssa viel viimepostauksen aikoihin hengasin, on vaihtunu ihan erilaisiin. Jos totta puhutaan, mua vaan alko vituttamaan niiden seura. Mä en yksinkertasesti vaan jaksanut sitä - suurin osa oli sellasia joihin mä vaan kyllästyin heti. Epäspesiaaleja.

tässä kohtaa pitää pyytää typoilua anteeks, oon niin kuollut taas vaihteeks et en osaa keskittyy.. missäköhän mun silmälasit on ?


Nää kaikki mun tässä postauksessa selitetyt jutut ei mee ihan kronologisesti mutta eipä mee mun ajatuksetkaan ikinä. Kaikki jotka mut tuntee, tietää että mun ajatukset ja ehkä koko fyysinenkin olemus pomppii ja pyörii ja on vähän epäselvä.

Mä olin eilen Michael Monroen keikalla. Se oli jotain mahtavaa - nähdä ja kuulla livenä ihminen ja ihmisen ääni, jota kuunnellessa sä oot oikeestaan kasvanu. Outoo että mä en oo käyny kattomassa sitä aikasemmin. Se oli jotain mahtavaa.

Perjantaina taas oli liikuntapäivä, mulla oli korista ja nyrkkeilyä. Nyrkkeilyssä oli ihan kamala rääkki ja koriksessa mä tunnetusti vedin täysillä, joten keikka + toi liikuntapäivä + valvominen + syömättömyys = multa pettää jalat melkeen koko ajan ja oon muutenki koko ajan kivuissani.

Mulla on ollu koko ajan ihan outo fiilis. Ne ihmiset joiden kanssa mä nykyään hengaan - etenkin Rebekka - tekee mulle hyvää. Koko ajan on jotain muuta kelattavaa, eikä ahdistusta enää oo oikee nimekskään. Kyl sitä aina joskus, mut se on sellasta josta pääsee yli.

Mulla on kai joku persoonallisuushäiriö. Semmone jakautunut persoona. Ja mä oon alkanu huomata sitä itekki. Mä puhun siitä ehkä lisää sitte joskus.


Mä en tiiä ite yhtään että miks, mut mä oon alkanu kelata kaikkii seurustelujuttuja. En mä ihastunu oo keheenkään - kai, mut mulla on jotenkin kamala halu löytää joku jonka kanssa olis helppo olla. Semmonen vaa jonka kanssa se idea olis rakastamisessa, ei siinä et maalataan täydellistä tulevaisuutta ja et olis jotain sellast... vastuuta ? Tai totta kai suhteessa täytyyki olla vastuuta, ettei loukkaa toista tai petä tai mitään muutakaan, En mä oikee osaa selittää. Haluisin suhteen jossa mun olis helppo olla, ei olis mitään pakotteita. Semmone vapaa suhde, kuuluttais toisillemme ja that's it. Ei muuta. Ei velvollisuuksia, ei mitään juttuja et pitäis olla jonkunlainen - me vaan oltais ja rakastettais.

Mä luen tällä hetkellä Nikki Sixxin ja Ian Gittingsin kirjottamaa Heroiinipäiväkirjaa, joka siis perustuu Nikkin päiväkirjamerkintöihin sen pahimmilta nistiajoilta. Sitä lukiessa tuntuu että mun elämäni on ihan samanlaista - vaikken mä ees vedä mitään kamaa. Musta tuntuu että mä olen samalla tavalla epäonnistunut - yrittäny monta kertaa päästä täältä ylös, mut aina se on kussu käsille. Itsemurhaki tuntuu välillä ainoalta ratkaisulta. Sit se tunne menee ohi, jatkaa vaan taas sitä samaa paskaa, nousee taas vähän ylös, menee takas paskaks... Mä en oo narkkari, mut mä en tiiä oonko mä yhtä vahva ku Sixx nousemaan täältä paskasta.

Mä rakastun koko ajan uusiin biiseihin. Just tässä tätä kirjottaessa rakastuin Avenged Sevenfoldin Victim -biisiin.
.. okei, onks muka mitään A7X:n biisii johon ei rakastuis ?




Mulla on kaikkii ihmisii taas ikävä, mut ei silti haluis nähä ketään. Tää on taas tätä ristiriitajuttuu, haluun mut en haluu. En haluu mut haluun.

Täs kohtaa haluun tehä pienen ripittäytymisen: mä poltin ihan vitusti liikaa stadissa ollessa.


Musta tuntuu et pitäis mennä nukkumaan, tekis ihan hyvää. Ehkä mä en huomenna näyttäis niin rajusti perseeseen pannulta ku tänään.

öitä rakkaat♥

no one never said it would be this hard

päivää taas. pahoittelen taukoa.

Mulla  vaan ei oo ollu sellanen olo että vois taas mennä postailemaan, aika on menny tosisupernopeesti. Eikä oikeestaa mitään oo tapahtunu. 

Kavereita on tullu tosi hyvin, ja sieltä niiden joukosta erottuu ne muutama oikeesti tosi hyvä tyyppi. Se koulu on iso enkä mä oikeestaan osaa kulkee siellä, mut meidänluokkalaisten perässä kun kulkee niin hyvin pääsee perille asti.

Tänään pitäs suunnata kaupungille Emmiä ja Nooraa vastaan, ja sieltä sitte kattomaan TPS - Lukko -peliä. Mä värjäsin eilen hiukset sinisellä suoravärillä, mut se ei oikee onnistunu. Ajattelin et voisin ostaa värinpoiston ja jonkun blondin, ku haluisin sillai että tosta päältä on mustaa ja alta sitä sinistä. Täytyy nyt kattoo saaksmä mitään aikaseks.

Huomenna mun kai pitäis olla yhden Jennan kanssa ja sunnuntaina olis sit serkkujen synttärijuhlat. 

Pää tyhjä ku väsyttää, ei tuu mitään järkevää. Yritän tulla taas pian päivittelemään. 

yours alone

heipähei taas. Pitkän tauon jälkeen oon täällä taas.

Tällä kertaa parisuhteessa. Muruni asuu Vantaalla, joten voitte vaan taas miettiä kuinka helvetinmoinen ikävä mulla on sitä. Mä en ees tuntenut koko ihmistä vielä täs ihan vähän aikaa sitten, mut musta tuntuu et tää on kumminkin jotain vähän erilaista ku kenenkään muun kanssa. Emmä tiiä, mä vaan tykkään siitä kamalasti. Pelottaa vaan vähän se etten osaa sanoo sitä ymmärrettävästi sille.

Mä olin vähän päälle viikon Vantaalla, Ellen luona, ja vähän kaikenlaista tapahtu, mut kaikesta mä en vaan voi puhua. Ei, mitään pahaa ei tapahtunut, se oli varmaan mun elämäni paras joululoma. Mulla on niiiin ikävä kaikkia. Vähän itkettää taas.

Se on se hieno tunne kun sä istut koneella vaikka tiedät että pitäis siivota. Huomenna alkaa koulu eikä mulla oo hajuakaan missä mun lukujärjestys on. Mä vaan tiiän että meen ysiin.

Tää postaus jää nyt vähän tälläseks. Ehkä mä meen siivoomaan.