yours alone

heipähei taas. Pitkän tauon jälkeen oon täällä taas.

Tällä kertaa parisuhteessa. Muruni asuu Vantaalla, joten voitte vaan taas miettiä kuinka helvetinmoinen ikävä mulla on sitä. Mä en ees tuntenut koko ihmistä vielä täs ihan vähän aikaa sitten, mut musta tuntuu et tää on kumminkin jotain vähän erilaista ku kenenkään muun kanssa. Emmä tiiä, mä vaan tykkään siitä kamalasti. Pelottaa vaan vähän se etten osaa sanoo sitä ymmärrettävästi sille.

Mä olin vähän päälle viikon Vantaalla, Ellen luona, ja vähän kaikenlaista tapahtu, mut kaikesta mä en vaan voi puhua. Ei, mitään pahaa ei tapahtunut, se oli varmaan mun elämäni paras joululoma. Mulla on niiiin ikävä kaikkia. Vähän itkettää taas.

Se on se hieno tunne kun sä istut koneella vaikka tiedät että pitäis siivota. Huomenna alkaa koulu eikä mulla oo hajuakaan missä mun lukujärjestys on. Mä vaan tiiän että meen ysiin.

Tää postaus jää nyt vähän tälläseks. Ehkä mä meen siivoomaan.